Kengurukävely

Onko ?iti huithapeli, kun haaveilee tuhannen kilometrin yksinvaelluksesta maailman toisella laidalla? Mit? tapahtuu, kun puklur?ttien ja pottu-porkkana-bataattim?ss?jen taakse j??nyt min?, se sellainen ei-niin-?iti-tyyppinen henkil?, alkaa nostella p??t??n enemmiss? m??rin? Kirjoittajan nelj?nness? matkakirjassa palataan Australian vaelluspoluille, uudenlaisesta el?m?ntilanteesta k?sin. Mutta kuinka j?tt?? moneksi viikoksi pienten jalkojen tepsutus kotitalon lattialla? Miten oikeuttaa poissaolonsa iltavilleist? ja aamuk?nkk?r?nkist?, unohtaa tuoksi ajaksi potkumopot, potat ja palapelit. H?p?ttely, pusuttelu ja halittelu. Kruunut p??ss? ja keijun siivet sel?ss?. Kun rinnassa on suurin rakkaus. Vai veisik? polku tuttuun tapaansa mukanaan? Kaukaisuuden ja kulkemisen kutkutus ei perheellistymisen my?t? ole kulkijasta kadonnut. Kengurumaa on edelleen siell?.