Juutalaiset länsimaisen kulttuurin valonkantajina ja suunnannäyttäjinä

Olipa kyse sitten l nsimaisesta uskonnosta, historiasta, tieteest taiteesta tai populaarikulttuurista - on juutalaisen kansan ja juutalaisten yksil iden merkitys l nsimaisen kulttuurin kehitykselle aivan ylivertainen kaikkiin muihin kansoihin ja etnisyyksiin verrattuna. Mik n toinen kansakunta tai etninen v hemmist ei nouse samalla tavoin esiin kansakuntien joukosta kuin juutalaiset. Hyv n esimerkkin t st voidaan pit juutalaisten Nobel-palkittujen pitk nimilistaa. Vaikka juutalaisia on vain alle 0,2 prosenttia koko maailman v est st , saavat he silti keskim rin noin kolmanneksen kaikista Nobel-palkinnoista. K yt nn ss t m tarkoittaa sit , ett juutalaiselle my nnet n Nobel-palkinto 113-kertaa todenn k isemmin kuin mink n toisen kansan tai etnisen ryhm n edustajalle keskim rin. Kaikkialla miss juutalainen kansa on el nyt v hemmist kansana kantav est n keskuudessa viimeisen reilun sadan vuoden aikana, heid n suhteellinen osuutensa kyseisen maan lymyst ss on ylitt nyt kirkkaasti kyseisen maan kantav est n keskiarvon. Mist johtuu, ett niin monet l nsimaisen kulttuurin keskeisimmist , lahjakkaimmista, innovatiivisimmista ja valovoimaisimmista yksil ist ovat niin usein juutalaisia? Mist johtuu, ett nimenomaan juutalaiset yksil t ovat niin usein oman alansa vallankumouksellisimpia neroja ja johtavia asiantuntijoita? Kuinka niin pienen ja niin paljon k rsineen kansan joukosta on voinut nousta niin monia tieteen, taiteen ja kulttuurin edustajia l nsimaisen lymyst n eturiviin? Mik on heid n salaisuutensa?